Ilmastonmuutos ja kunnat

Julkista ilmastokeskustelua hallitsevat ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät teemat. Hyvä niin, onhan ennaltaehkäisy aina kaikkein halvinta riskienhallintaa. Kuntavaalien kynnyksellä meidän kannattaa kuitenkin uhrata muutama ajatus ilmastonmuutoksen seurauksille ja sille, miten kunnat voivat niihin varautua.

Hyvinkää on ilmastonmuutoksen kannalta kiitollisessa paikassa. Sen lisäksi, että Suomi todennäköisesti säästyy ilmastonmuutoksen pahimmilta suorilta seurauksilta, eivät Hyvinkäällä myöskään Suomen ylisimmät riskitekijät ole kovin keskeisiä. Koska kaupunkimme ei sijaitse suurten vesistöjen äärellä, on vedenpinnan nousun tai suurten tulvien riski varsin pieni. Sen sijaan sään ääri-ilmöiden yleistyminen näkyisi myös Hyvinkäällä mm. kasvaneina rankkasateina, kesän helleaaltoina tai voimaikkaina tuulenpuuskina. Yleistyvät rankkasateet lisäisivät kaupunkitulvien riskiä, kun viemäriverkko hetkellisesti ylikuormittuu. Isoin tulvariski on mm. alikulkujen yhteydessä tai laajoilla asfalttipinnoilla.

Ilmastonmuutoksella olisi muitakin liikennesuunnitteluun vaikuttavia seurauksia. Kasvava kosteus ja vähäisemmät pakkasmäärät lisäisivät tienpintojen liukkata. Lämpötilavaihtelut myös altistavat tiestöä korkeammalle kulumiselle. Erityisesti talven keskilämpötilat nousevat ilmastonmuutoksen seurauksena kesälämpötiloja enemmän.

Kosteus vaikuttaa myös maanpinnan lujuuteen ja samalla esimerkiksi rakennusteknisiin vaatimuksiin. Lämpenevä ilmasto aiheuttaa muutoksia myös paikalliseen luontoon, kun vieraslajit voivat levittäytyä kohti pohjoista. Ilmastonmuutoksen suoria vaikutuksia merkittävämpiä voisivat olla sen epäsuorat vaikutukset sekä globaalissa että Suomen mittakaavassa. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten muuttoliikeeseen tai kansantalouden perusrakenteisiin.

Oma tai monen muunkaan valtuutetun osaaminen ei riitä esimerkiksi ilmastonmuutoksen maatalousvaikutusten arviointiin. Olisikin tärkeää tehdä ammattilaistyönä ilmastonmuutoksen riskikartoitus vaikkapa yhdessä muiden Keski-Uudenmaan tai Kuuma-kuntien kanssa. Suorien ja epäsuorien riskien selvittäminen mahdollistaa tehokkaan varautumisen. Osaan riskeistä on pakko vain sopeutua, ja hyväksyttävä riskitaso määritetään poliittisen päätöksenteon seurauksena.

Julkaistu 21.01.2021, Santeri Leinonen

Mielenterveyden ensiaputaidot osaksi kouluopetusta


Seuraava teksti

Vihreät – vasemmistoa vai oikeistoa?


Edellinen teksti

Tekninen toteutus: Tommi Korpelainen

Valokuvat: Jussi Leinonen ja Iida Tukeva

© 2021 Santeri Leinonen