Pitäisikö äänestysikärajaa laskea?

Vihreiden poliittisen ohjelman kommenttikierros on parhaillaan käynnissä. Poliittisessa ohjelmassa määritettään vihreiden kannat eduskuntakaudelle 2023-2027 ja hallitusneuvotteluihin. Loppullinen ohjelma hyväksytään toukokuun puoluekokouksessa ja ohjelman ympärille toivotaan mahdollisimman paljon vihreää keskustelua. Yksi työryhmän esityksistä on äänestysikärajan laskeminen 15 ikävuoteen.

Argumentoin tässä tekstissä, miksi äänestysikärajan laskeminen ei automaattisesti ole hyvä asia ja miten nykyistä äänestysikärajaa voitaisiin nuorten näkökulmasta parantaa oikeudenmukaisemmaksi. Tekstin lopussa on konkreettinen muutosesitys vihreiden poliittiseen ohjelmaan asiasta kiinnostuneille.

Äänestäminen on lähtökohtaisesti jokaiselle ihmisille tarkoitettu perusoikeus. Oikeus äänestää koskee siis myös lapsia ja nuoria. Kuitenkin jostain syystä tietty ihmisryhmä rajataan nyt äänioikeuden ulkopuolelle ikärajan keinoin. On päivänselvää, että esimerkiksi vastasyntynyt ei voi äänestää vaaleissa ja luonteva raja äänestysikärajalle kulkee jossakin teini-iän alku- tai loppupäässä.

Äänioikeus on siis jokaiselle suomalaiselle kuuluva luonnollinen oikeus. Nykyinen tapamme ajatella, ketkä SAAVAT äänestää on siis virheellinen. Mieluummin tulisi määritellä ketkä EIVÄT SAA äänestää ja millä perusteilla. Eli sen sijaan, että pohdimme "nyt myös yli 15-vuotiaat SAAVAT äänestää, pitäisi kysyä, miksi alle 15-vuotiaat EIVÄT saa äänestää".

Äänioikeuden ulkopuolelle rajaamista tulisi tarkastella ennen kaikkea mm. kehityspsykologian ja koululaitoksen tarjoaminen valmiuksien kautta. Toteuttamalla aiheesta tieteellinen tutkimus voidaan määrittää väestöllinen keskiarvoikäraja, jonka alle jäävät henkilöt eivät perustellusti saa äänestää. Heiltä esimerkiksi puuttuu tarvittava elämänkokemus, kyky prosessoida abstrakteja ajatuksia, he eivät vielä tuota itse lisäarvoa yhteiskuntaan, heillä ei ole itsellään rikosoikeudellista vastuuta jne. (En itse kannata kaikkia näitä argumentteja äänioikeuden laskemisen estämiseksi, mutta toin ne esiin näkökulmien takia)

Nykyinen äänestysikäraja (18v) on lopulta keinotekoinen, ja kuten työryhmäkin totetaa joidenkin henkilöiden mielestä liian korkea. Niinpä myös 15v äänestysikäraja olisi yhtä keinotekoinen kuin 18v ikäraja ja siihen voisi tulevaisuudessa kohdistua lasku- tai nostopaineita. [huomio: joku saattaa väittää, että tämä on kaltevan pinnan argumentti, mutta itse näen asian toisin. Asiaa tarkasteltuani en avaa logiikka tässä, se veisi turhan paljon tilaa. Jos joku kiinnostuu, laittakoon viestiä.]

Psykologisesta arvioinnista riippumatta on silti tärkeää, että äänestysikäraja on jatkossakin koko väestölle yhteinen ikäraja (esim. 15 tai 16v), eikä yksillöllisesti määräytyvä tekijä. Muussa tapauksessa on riski, että esimerkiksi vammaisia tai tietyn puolueen äänestäjiä rajataan äänioikeuden ulkopuolelle. Ihmiset kehittyvät eri tahtia ja osa yksilöistä olisi valmis ottamaan kantaa politiikkaan jo nuorempina, osa taas vasta äänestysikärajaa vanhempina. Tietty epäsuhta tulee siis aina säilymään kalenteriin pohjautuvassa järjestelmässä.

Mikäli äänestysikärajan yhteydessä lasketaan myös vaalikelpoisuuden ikäraja on tästäkin tehtävä oma arvionsa ja kriteerinsä. Ainakin teoriassa nämä voisivat perustelluista syistä asettua myös eri tasoilla. Esimerkiksi yhdistyslakia ja rikosoikeudellisia vastuita tulisi tässä kohtaa arvioida uudelleen. Olisi kummallinen tilanne, että 16-v nuori voi toimia kansanedustajana, mutta ei esimerkiksi yhdistyksen puheenjohtajana. Samalla on huolehdittava, että lasten ja nuorten oikeusturva ei heikkene ja uudistus noudattaa lasten oikeuksien sopimusta. Miten vaalikelpoisuuden ikärajan laskeminen suhtautuisi esimerkiksi varusmies-/siviilipalveluksee, jonka ikäraja on kv-sopimustenkin nojalla määritetty 18-vuoteen lapsisotilaiden kieltämiseksi?

Muotoiluehdotus:
Poistetaan poliittisesta tavoiteohjelma: "Lasketaan äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ikäraja 15 vuoteen kaikissa
vaaleissa sekä kansalaisaloitteissa."

Lisätään tilalle: "Toteutetaan äänestysikärajan määräytymisperusteista tieteellinen arvio, jossa mm. kehityspsykologian keinoin annetaan kriteerit lapset ja nuoret rajaamiseksi äänioikeuden ulkopuolelle. Määritetään kriteerien pohjalta uusi äänestysikäraja ja tarvittaessa lasketaan äänestysikärajaa tälle tasolle."

Julkaistu 14.03.2022, Santeri Leinonen

Mitä ajatella Natosta?


Seuraava teksti

Ulkopolitiikkaa 2040-luvulla


Edellinen teksti

Tekninen toteutus: Tommi Korpelainen

Valokuvat: Jussi Leinonen ja Iida Tukeva

© 2021 Santeri Leinonen