Rakennetaan kaupunki, jonne halutaan muuttaa takaisin

Viime lauantain Aamupostissa 3.10. Reijo Laine (kok.) esitti näkemyksensä Hyvinkään keskustan kehittämiseksi. Laineen mukaan pääkaupunkiseudulta tulevat vierailijat surkuttelevat nuhjuista kaupunkikuvaamme, ja asian korjaamiseksi pitäisi rakentaa ainakin viisi tornitaloa uusia asukkaita houkuttelemaan.

Väestönkasvu onkin poliitikoille helppo ihmelääke kaikkiin ongelmiin - eikä syyttä. Muuttajat tasapainottavat rahoillaan kaupungin taloutta, ja näin vältytään ikäviltä, äänestäjiä rokottavilta päätöksiltä - leikkauksilta ja veronkorotuksilta. Hyvinkään säästöpaine ei kuitenkaan johdu väestön pienenemisestä vaan työikäisten suhteellisen määrän vähenemisestä ja sote-menojen kasvusta. Vaaleista toiseen valtuutetut tekevät uusista asukkaista taikasauvan, joka turvaa Hyvinkään keskustan ja kylien elinvoimaisuuden. Olisiko meidän aika vaatia oikeasti toimivia ratkaisuja?

Vanhat ja uudet rakennukset täydentävät toisiaan ja synnyttävät kaupunkikuvan, jolla on juuret ja historia. Tiivis keskusta palvelee erityisesti autottomia kaupunkilaisia, kuten lapsia, nuoria ja eläkeläisiä. Hillittyä väestönkasvua voikin tukea edistämällä täydennysrakentamista keskusta-alueella, kuten mm. Hangonsillassa on tehty. Sen sijaan käyttämätöntä liiketila Hyvinkään keskustasta löytyy jo nyt. Pienenevä lapsimäärä edellyttää kouluverkon uudistamista, mutta aikaisempien valtuustojen päätöksellä tätä ei tehdä Asemankoulua lakkauttamalla. On sääli, jos kirjoituksen perusteella Kokoomus haluaa nostaa koulun kohtalon uudestaan keskusteluun.

Hyvinkäästä ei pidä rakentaa pientä Helsinkiä. Sen kilpailun me häviämme aina. Asuntomme eivät ole merkittävästä halvempia kuin etelän naapurikunnissa, mutta työmatka pitenee viisitoista minuuttia. Harva haluaa muuttaa pääkaupunkiseudun yksiöstä toiseen pieneen betonilaatikkoon. Kaavoitettujen asuntojen tulee olla ihmisten kokoisia. Hyvinkään vahvuus onkin laadukkaat peruspalvelut, lähiluonto ja hyvä kulkuyhteydet pääkaupunkiseudulle. Hyvinkäästä voisi nousta etätyön edelläkävijä nyt, kun koronavirus pakottaa meidät kokeilemaan uusia toimintatapoja. Miltä kuulostaisi vaikkapa yksi päivä viikosta töissä Helsingissä ja loput neljä etätyökonttorissa lähellä perhettä? Turvallinen lapsuus saa myös nuoret muuttamaan aikanaan takaisin.

(Kirjoitus on julkaistu Aamupostissa 7.10.)

Julkaistu 21.01.2021, Santeri Leinonen

Ilmastohätätila ei ole pila!


Seuraava teksti

Tekninen toteutus: Tommi Korpelainen

Valokuvat: Jussi Leinonen ja Iida Tukeva

© 2021 Santeri Leinonen