Mitä pakolaisuus maksaa?

Hyvinkään valtuusto käsitteli  maanantaina 15.2. maahanmuuton kustannuksia Hyvinkäällä. Aihe on puhuttanut paljon, ja onneksi siihen saatiin nyt selvyys.

Kaupunginjohtaja eritteli maahanmuuton kustannuksia. 100 maahanmuuttajaa vuodessa tarkoittaa noin 14 193 euron ylimääräistä kulua toimeentulotukeen. Oletetaan, että kotouttamiseen tarvitaan kaksi työntekijää vuodessa eli kuluineen noin 100 000€. Maahanmuuton yhteiskulut olisivat tällöin korkeintaan 150 000€ vuodessa.

Monet ehdokkaat haluavat laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Katsotaan siis suuruusluokkaa. Yksi prosentti Hyvinkään toimintamenoista on noin 3,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 suuri säästöohjelma tasapainotti kuntataloutta 15 miljoonalla eurolla. Vaikka joku saattaa olla maahanmuuton kustannuksista eri mieltä, niin pakolaisista leikkaaminen ei ole Hyvinkään taloutta pelastava taikasauva. Meidän rahamme kuluvat suomalaisten lasten kouluttamiseen ja mummojen vaippojen vaihtamiseen. Tulevatkin päättäjät joutuvat siis vaalituloksesta riippumatta tekemään kipeitä valintoja veronkorotusten, koulutusleikkausten ja terveyspalveluiden välillä.

Tarkka lukija saattaa tässä vaiheessa todeta, että 150 000€ on silti paljon rahaa. Tällä voitaisiin palkata vaikka sairaanhoitajia.

Ovatko pakolaiset siis rahamme arvoisia? Hyvinkäälle näitä kaikista hädänalaisimpia ihmisiä tulee 20 kappaletta joka toinen vuosi. Pakolaiset ovat varmasti apua tarvitsevia ihmisiä, sillä he saavat pakolaistatuksen huolellisen arvioinnin jälkeen jo lähtömaassa pakolaisleirillä.

Maahanmuuttovirasto kertoo Suomen pakolaispainotuksista: ”Suomi painottaa kiintiöpakolaisten valinnassa haavoittuvimpia ryhmiä. Heitä ovat esimerkiksi lapsiperheet ja vaikeassa asemassa olevat naiset, kuten yksinhuoltajat.”

Vaalien alla kannattaa miettiä, mikä on oman ehdokkaan arvopohja. Ihminen on jokaisessa tilanteessa aina lähimmäinen. Kaikkia maailman pakolaisia ei voida Suomeen ottaa. Vaan mikä vaikutus sillä on meidän lähimmäisiimme, jos otamme edes ne kaksikymmentä?

Julkaistu 23.02.2021, Santeri Leinonen

Vaalikoneen takaa: onko politiikka rikki?


Seuraava teksti

Vaalikoneen takaa: pysäköinti


Edellinen teksti

Tekninen toteutus: Tommi Korpelainen

Valokuvat: Jussi Leinonen ja Iida Tukeva

© 2021 Santeri Leinonen