Vaalikoneen takaa: pysäköinti

Tämä kirjoitus aloittaa uuden blogisarjani, jossa jaan vaalikoneita täytellessä syntyneitä ajatuksia. Liikenne on yksi näiden kuntavaalien tärkeimmistä teemoista ja samalla luonnollinen ensimmäisen tekstin aihe. Liikkumisen tarve on ihmisen perustarve. Vaan mitä teemme autoillemme silloin, kun niitä ei käytetäkään?

Hyvinkäällä on tällä hetkellä paljon vapaata parkkitilaa. Kauppakeskus Willan lisäksi keskustasta löytyy pysäköintialueita myös rautatieaseman ja Jussintorin ympäristöstä. Ruuhka-aikoina, kuten suurten tapahtumien yhteydessä käyttöön pääsevät myös Villatehtaan ja Kirkonmäen pysäköintialueet. Tulevaisuudessa erityisesti uuden Kipinän alueen liikennejärjestelyjä pitää vielä pohtia, koska tällä hetkellä kulku maksuttomaan pysäköintiin tapahtuu aseman pysäköinnin kautta, eikä tiellä varsinkaan talvella meinaa mahtua kahteen suuntaan kulkevaa liikennettä. Kokonaisuudessaan keskustassa on kuitenkin helppoa asioida eri myymälöissä ja käyttää palveluita omalla henkilöautolla.

Muutama hyvinkääläinen puolue kokee silti autoilijoiden olevan kaupungissamme suuresti uhattuna. Turhaa vastakkainasettelua pitää välttää. Vihreiden tai kenenkään muunkaan tavoite tuskin on kieltää autoilua. Liikenteen päästöt eivät vähene autoilua vaikeuttamalla, vaan luomalla ihmisille vaihtoehtoja. Tulevan valtuuston yhteydessä on tärkeää, että kaupunki huomioi pysäköintinormeja luotaessa entistä paremmin kaasu- ja sähköautot. Tätä voidaan edistää käytännön toimilla: esimerkiksi kaavoittamalla sähköautojen pysäköintipaikkoja talonyhtiö saisi rakentaa normia suuremman määrän parkkipaikoja pihalleen. Samaten kaupungin työntekijöiden autoja voitaisiin korvata esimerkiksi sähköautoilla, joita kuntalaiset voisivat ilta-aikoina lainata tai vuokrata omiin tarpeisiinsa.

Myös katujen kavennukset ja siitä seuraava pysäköinti ajoradalle ovat puhuttaneet paljon. Tosiasia kuitenkin on, että Hyvinkäällä monet vanhat kadut on rakennettu 60-luvun ihanteiden mukaisesti merkittävästi nykyisiä suosituksia leveämmiksi. Tapahtuneiden kavennusten jälkeenkin Hyvinkää kestää vertailun muihin suomalaisiin kaupunkeihin hyvin. Samalla viihtyvyys ja turvallisuus on parantunut. Yksittäisiä virhesuunnitteluja mahtuu tietysti mihin tahansa kuntaan. Tuntuu silti oudolta ajatella, että jokin puolue tai lautakunta kaventaisi teitä pelkän ideologian takia.

Pysäköintiä ja teitä suunnitellessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota esteettömyyteen. Tällöin jokainen kuntalainen pystyy osallistumaan aktiivisesti omaan arkeensa. Kaavoituksessa on huomioitava invapaikkojen määrä, ja esimerkiksi risteyksien kivetysten on oltava helppo ylittää myös pyörätuolilla. Esteettömyys on tärkeä huomioida myös liikenteen verkostoja suunniteltaessa. Miten autoton kuntalainen saa vaihdettua liikuntavälineestä toiseen? Onko liikkumisen ketju kotiovelta kauppaan tai asemalle toimiva? Kaikkein heikommat mahdollisuudet liikkua kaupungilla on usein nuorilla, eläkeläisillä tai erilaisten tukipalveluiden piirissä olevilla, joilla ei ole omaa autoa ollenkaan.

Liityntäpysäköinnin ja bussiasemien kaltaiset pienet asiat jäävät helposti huomaamatta, kun kaikki toimii itselle hyvin. Siksi onkin tärkeää suunnitteluvaiheessa kuulla erityisesti liikuntarajoitteisten omaa ääntä, jotta kaupunkitila pysyy avoimena kaikille.

Julkaistu 18.02.2021, Santeri Leinonen

Mitä pakolaisuus maksaa?


Seuraava teksti

Täydennysrakentaminen suojelee ihmistä ja ympäristöä


Edellinen teksti

Tekninen toteutus: Tommi Korpelainen

Valokuvat: Jussi Leinonen ja Iida Tukeva

© 2021 Santeri Leinonen