Vaikeita valintoja – tasapainoinen kuntatalous

Oikeus päättää kunnan taloudesta on kaupunginvaltuuston tärkeimpiä tehtäviä. Samalla yhteinen rahankäyttö herättää myös suuria tunteita. Hyvinkäälläkin jouduttiin vuonna 2020 vaikean talouden tasapainottamisohjelman äärelle. Vaikeita päätöksiä on silti parempi tehdä nyt kuin tulevaisuudessa, ja tähän meitä velvoittaa myös laki.

Oma lähtökohtani on, että valtuuston pitää pyrkiä säilyttämään kunnan nykyinen palvelutaso. Suurin osa kunnan toiminnasta on arjen peruspalveluita. Isoimmat toiminnanalat ovat sosiaali- ja terveydenhoito (Sote) sekä koulutus. Näiden lisäksi Hyvinkäällä on panostettu paljon mm. kulttuuripalveluihin. Perusopetuksen, ympäristönsuojelun tai harrastusseurojen avustusten leikkaukset  tuntuisivatkin välittömästi kuntalaisten arjessa, heidän taustaan riippumatta.

Korona-uudistuksen taloudellisia vaikutuksia on hankala arvioida ennen kuin epidemiatilanne päättyy. Hetkellisiä terveysmenoja, jotka kasvoivat koko maailmassa, kiinnostavampaa on koronan epäsuorien talousvaikutusten seuraukset Hyvinkään alueella. Kasvaako työttömyys, miten pienyrittäjät selviytyvät kriisistä? Työllisyys on tärkein tekijä Hyvinkään taloudessa, joka vaikuttaa mm. tulevien vuosien veropohjaan.

Sote-uudistus tulee toteutuessaan osaltaan uudistamaan valtuuston päätöksentekoa. Mikäli terveyspalvelut siirtyvät maakunnille, pienenevät kunnan tulot ja menot lähes puolella. Tästä syystä olisikin tärkeää, että sosiaali- ja terveysmenojen kasvua ei kompensoitaisi merkittävillä leikkauksilla muihin toimialoihin, kuten koulutukseen. Sote-uudistuksen yksityiskohtien selvittyä meillä on mahdollista arvioida kuntatalouden kokonaisuutta uudelleen, kun lopulliset vastuualueet selviävät.

Tässä vaiheessa ovela lukija saattaa kysyä, onko ainoa vaihtoehtomme siis veronkorotus? Lähtökohtaisesti ei. Suhtaudun veronkorotuksiin suurella vakavuudella jo siitä syystä, että en opiskelijana maksa tällä hetkellä suoraa kunnalisveroa ollenkaan. Hyvinkäällä on juuri viime keväänä korotettu kunnallisveroa. Luotankin, että tulevan valtuuston ei tarvitse heti uudelleen tasapainottaa taloutta. Vuoden 2020 suunnitelma on tehty hyvällä ammattitaidolla.

Jos leikkauksia olisi pakko tehdä, on lapsiin (alle 15 vuotiaat) kohdistuvat päätökset jätettävä aivan viimeisiksi. Tästä syystä veronkorotus olisi esimerkiksi ympäristö- tai koulutusleikkauksia parempi vaihtoehto. Sillä mitä ne tarkoittaisivat käytännössä: vieraiden kielten opettamisesta luopumista, liikuntaharrastusten maksujen tuplaamista tai syrjäytymisvaarassa olevien tukipalvelujen loppumista?

Julkaistu 21.01.2021, Santeri Leinonen

Päätösten lapsivaikutukset on arvioitava aina


Seuraava teksti

Päiväkotien kielikylpy – käyttämätön mahdollisuus


Edellinen teksti

Tekninen toteutus: Tommi Korpelainen

Valokuvat: Jussi Leinonen ja Iida Tukeva

© 2021 Santeri Leinonen